torstai 2. lokakuuta 2014

Neulekoneen hätähuolto

Viikonloppuna minulla on tiedossa parhainta mahdollista ohjelmaa, nimittäin koneneulonnan kurssi. Niitä ei ihan joka päivä järjestetäkään ja koen olevani onnekas että tälle kurssille löysin. Sekään ei haittaa, että kurssi järjestetään Ruukin kansalaisopistossa ja ajomatkaa Oulusta kertyy suuntaansa noin 60 km.

Huopasalko matkalla neulekoneeseen.
Päätin tästä innostuneena vihdoin kunnostaa koneeni huopasalon. Se on metallinen u-profiili, jossa on vaahtomuovisuikale. Sen tarkoitus on painaa yläpedin neulat kiinni alustaansa. Vaahtomuovi haprastuu ajan myötä ja menettää kimmoisuutensa. Koska lähes kaikki neulekoneet, omani mukaan lukien, ovat vähintään kolmekymmentä vuotta vanhoja on huopasalon vaihto ensimmäisiä toimenpiteitä mitä esimerkiksi käytettynä ostetulle koneelle tulisi tehdä. Netistä löytyy hyviä ohjeita, eikä homman pitäisi olla kovin hankalaa. Tarvikkeiksi kelpaa vaikka siivu retkipatjaa ja urheiluteippiä.

Kun vanhat hapristuneet vaahtomuovit saa putsattua pois, uusi sopivan levyinen suikale retkipatjaa liimataan tilalle. Annetaan kuivua. Päälle laitetaan lopuksi esimerkiksi urheiluteippiä, jotta neulat eivät riko rettkipatjan solumuovia sahatessaan edestakaisin sitä vasten. Helppoa ja yksinkertaista.

Kaikki meni muuten hyvin, mutta retkipatjani oli liian paksu eikä salko mahtunut enää takaisin koneeseen. Koitin mattoveitsellä ohentaa sitä, mutta ei silti mahtunut. Toisen kerran ohennus ei enää onnistunut vaan lopputulos oli epätasainen välillä liian paksu ja välillä liian ohut salko. Lisäksi huomasin, että olin salkoa väkisin koneeseen tunkiessa sotkenut teippiliimoja neuloihin, mikä on melkeinpä pahinta mitä voi neuloille tehdä. Tai, ainakin neulojen vääntelyn jälkeen. Kaikki 200 neulaa piti siis irrottaa ja puhdistaa! Sain noin puolet takaisin ennen kuin kynsilakanpoistoaine ja pumpulitupot loppuivat kesken. Onneksi, sillä kello oli paljon ja seuraavana aamuna aikainen herätys. Nyt ainakin luulen tietäväni mikä on hyvä paksuus huopasalolle kunhan ehdin sen tekemään ja en voi väittää etteikö neulojen puhdistuskin tehnyt hyvää. Huh.

Neulojen irrottelua...


...ja neulat odottamassa putsausta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti